Tammikuussa meillä oli neuletapaaminen, joka alkoi Snurresta. Ostin kuvassa näkyvät langat, joista koskematon on enää harmaa madelinetoshin sock-vyyhti. Muista on jäljellä enää jämät tai ei mitään.
Helmikuussa halusin neuloa Isabel Kraemerin Almost there -neulepaidan ja tilasin Titityystä sitä varten Cascaden Heritage Silkiä valkoisena ja mustana. Koska postarit pitää hyödyntää, tilasin samaan kasaan Louhittaren luolan Luonnotar-lankaa värissä Ärjy. Paidan olen neulonut valmiiksi ja pitänytkin paljon, ja paidan jämistä meni suurin osa huiviin. Jäljellä on enää pienet jämäkeräset. Luonnotar on vielä koskematon, mutta malli ja lankakaverit ovat jo valittuina.
Maaliskuussa pääsin tänä vuonna ensimmäistä kertaa Päivölän retriittiin ja oli meillä mukavaa siellä. Pysyin ensimmäistä kertaa budjetissani, vaikka sitä ei ehkä kuvan perusteella uskoisi. Kuvan langoista on aloitettu kaksi projektia, paita ja huivi, mutta molemmat on purettu. Paidan kohdalla tein liian monta virhettä ja siksi päätin purkaa. Huivin kohdalla totesin, että värit menivät väärään järjestykseen. Pitänee tässä aloittaa uudestaan kunhan ehtisi. Mitenniin mulla on liian monta projektia menossa samaan aikaan?
Huhtikuussa kävin Riikassa työmatkalla ja ostin kuvassa näkyvän lapassetin, vyyhdin itävaltalaista sukkalankaa ja lapaskirjan. Mä toivon että innostun syksyllä neulomaan lapasia, yhtä tiettyä mallia varten on jo langat valmiina, ja myöskin tuon lapassetin lapaset voisin neuloa.
Handua tulee harvemmin ostettua, joten huhtikuussa tuli tilattua sieltäkin lisää lankaa (ja itseasiassa myös helmikuussa, mutta niitä lankoja en kuvannut erikseen. Menevät samaan projektiin kuin Luonnotar). Näistä osaa on tullut jo neulottua, mutta mikään ei ole mennyt ihan kokonaan.
Moni on varmaan jo kuullut, että Tampereen Kerä sulkee ovensa tulevana lauantaina. Neljä neulojaa täältä Etelästä teki retken Tampereelle toukokuussa. Olin alunperin ajatellut ostaa ihan vähäsen, mutta lähti taas kerran lapasesta (tuli siltä reissulta ostettua muutakin kuin lankaa). Ei minua kuitenkaan harmita, vuosia olen haaveillut madelinetoshin dk:sta tehdystä neuletakista ja nyt sen voin neuloa syksyä varten. Ei tätä määrää lankaa olisi ilman alennusta raskinut ostaa, mutta kyllä se kirpaisi alennuksen jälkeenkin.
Viimeisin hankinta on kesäkuun ensimmäiseltä päivältä. Louhittaren luolan Tuulia ilmoitti, että viimeiset Trotat ("Toisen roska on toisen aarre", konepestävää merino-silkkilankaa) ovat menneet myyntiin ja sen jälkeen niitä ei enää tule. Koska aikaisemmilla kerroilla minua on harmittanut aivan kauheasti, että en ollut tarpeeksi noheva ja ostanut niitä, nyt toimin nopeasti. Ostin kolmea väriä ja yhteensä 6 vyyhtiä. Punaista Iloa, violettia Eikua ja harmaata Hopeaa. Violetista on jo tulossa huivi.
Wollmeisea tuli kanssa ostettua kanssaneulojilta niin tammikuussa kuin maalikuussa. En tiedä olenko koskaan maininnut, mutta kaikki omistamani Wollmeise-langat on ostettu kanssaneulojilta. Twineistä on suunnitteilla neuletakki ja se on jonossa odottamassa vuoroaan. Kolmesta Pure-vyyhdistä ajattelin neuloa ensin raidallisen puseron, mutta olen sittemmin kallistunut huivin suuntaan. Jossain vaiheessa pitää päättää kumman näistä neuloo.
---
Tätä kun katsoo niin miettii kuinkas paljon sitä rahaa käyttääkään lankaan? Minua hieman hävetti kirjoittaa tätä blogipostausta ja näyttää nämä kaikki langat teille, koska suurin osa teistä tietää paljon nämä ovat maksaneet. Toisaalta tämän kirjoittaminen on ollut hyvä itsetutkiskelun paikka. Minä en halua ostaa näin paljoa lankaa, koska en ehdi neuloa niitä sitä mukaa kun tulee hankittua ja toisaalta tila loppuu ennen pitkää. Ja jos minua hävettää näyttää lankaostosteni määrää muille ihmisille, se on merkki siitä että muutos pitää tulla. Eikä tässä ole edes kaikki langat, mutta ei se mitään. Kaikki on taltioituna muistikirjaan ja Ravelryyn.
Eräänlainen ajatus tälle vuodelle oli se, että jokaisesta tänä vuonna ostetusta langasta pitäisi neuloa projekti vuoden loppuun mennessä. Mulla taitaa tulla kiire. Toisaalta jos en suuremmin osta lankoja loppuvuonna, se voisi ehkä vielä olla mahdollista? Pitää ottaa myös huomioon se, että neuloa pois myös vanhempia hankintoja. Esimerkiksi tällä hetkellä neulon vauvanpeittoa sukkalangoista (tulee lahjaksi kaverille) ja paksua peittoa mulle väärän värisistä langoista (luultavasti joululahja vanhemmille).
Kerän ostosten jälkeen tuntui, etten halua hetkeen ostaa yhtään lankaa. Louhittaren luolan trotat olivat poikkeus, koska kyseessä oli lanka, joka oikeasti katoaa maailmasta. Mutta sittemmin, ei mitään. En mennyt edes katsomaan lankakauppoja Berliinissä. En aio hyödyntää KIP-päivän tarjouksia ensi lauantaina. Näillä näkymin seuraava potentiaalinen ostotilaisuus on elokuussa Pulkkilan puikkopäivät, jonne olen menossa ensimmäistä kertaa! Joten siihen asti neulotaan jo olemassa olevia lankoja, jotta voi sitten hyvällä mielin täydentää Handu-lankavalikoimaa (jos huvittaa).
