tiistai 29. syyskuuta 2015

Syksyn neulomisia

Syyskuun viimeisiä päiviä viedään ja kohta on jo lokakuu! Miten aika meneekin niin nopeasti?

DSC04131

Syyskuun kohokohtia oli värianalyysi, josta saatan myöhemmin kirjoittaa enemmän, jos teitä lukijoita asia kiinnostaa. Sen seurauksena kävin sekä vaatekaappini että lankavarastoni läpi. Vaatteita ei kovinkaan paljoa lähtenyt pois, mutta lankojen kohdalta paljastui, että varastossani on paljon väärän sävyisiä lankoja. Osan sain myytyä, osasta pitää keksiä jotain muuta kuin itselle tulevaa. Tällä hetkellä voin kuitenkin sanoa, että värianalyysin ansiosta minusta on kehittymässä hyvin harkitseva kuluttaja: sekä vaatteiden että lankojen ostossa olen sittemmin ollut paljon harkitsevampi. Etenkin lankojen. Onko kukaan muu koskaan huomannut, että suurin osa tarjolla olevista niin käsinvärjätyistä että teollisesti värjätyistä langoista ovat sävyltään murrettuja?

DSC04128

Mitenhän syyskuun tiivistäisi, näin neulomismielessä? Ehkäpä kahteen asiaan. Koska nykyään on paljon vähemmän neulomisaikaa, neulon (itselle) vain yhtä neuletta kerrallaan. Tässä kuussa se on ollut Joji Locatellin Magnolia Cardigan fuksian värisestä Väiskistä (ei täydellinen sävy minulle, muttei pahakaan, menee hyvin valkoisen ja harmaan kanssa). Sen lisäksi olen jatkanut lankavaraston pienennystä vaakatilkkuja neulomalla. Ekan vaakapeiton sain jo valmiiksi alkukuusta ja toisen aloitin heti perään. Sen lisäksi aloitin isoäidinneliöpeiton mulle väärän värisistä yksittäiskeristä ja jämälangoista.

DSC04151

Vaikka aktiivisesti lankavarastoa olen pienentämässä, välillä pitää käydä täydentämässä lankavarastoa, etenkin niiden oikean väristen lankojen osalta. Snurresta löysin täydelliset huivilangat, samoin kuin pari pienempää vyyhtiä raidallista kauluria varten. Sen lisäksi mukaan tarttui Piitu Nykordin Kerroksia -kirja (Tammi, 2015). Aivan upea kirja! Tykästyin malleihin todella paljon ja aika monen voin onneksi toteuttaa varastolangoista. Eniten houkuttaa dominoneulepusero Dropsin Alpacasta.

DSC04133

Joten kysymys kuuluu: lokakuussa, kunhan Magnolia Cardigan on valmis, aloitanko a) dominoneulepuseron, b) laatikkoimaisen silkkijakun vai c) jotain aivan muuta?

Ps. Värianalyysin tuloksena oli se, että minä olen kirkas talvi. Saan siis pitää kaikki lempivärini. :)

3 kommenttia:

Soile kirjoitti...

Vastaus on että a, b ja c :)

minusta tuntuu että ihminen aika vaistonvaraisesti valitsee omanlaisensa värit, siis jos on jollain asteella kiinnostunut vaatteidensa väreistä. Mutta kerro ihmeessä lisää värinalyysistä, niistä olen itsekin jonkin verran lukenut ja se kiinnostaa

Emma kirjoitti...

Järkytyin jotenkin tosta ekasta kuvasta, oli niin epätyypilliset sävyt tähän blogiin!

Miekin kävin joskus muinoin värianalyysissä ja muistan olevani talvi, mutta en sen tarkemmin. Olipa hyötyä siitäkin käynnistä :D

Puuhis kirjoitti...

Kirkkaat ja raikkaat sävyt ovat langoissa usein todella vaikeita löytää. Katselin esim stepin monivärisiä lankoja ja oli kyllä niin sameata sotkua, että ihan hirvitti :)

Murretut ovat varmaan helpompia myydä konservatiivisille lankakuluttajille. Itselleni olen kerännyt nyt aika paljon räväkkiä värejä, toki murretumpiakin on, mutta maanläheisiä värejä ei oikein mun lankavarastoista löydy.